TIETOA

TYÖHUONEKUNNASTA AMMATTIOSASTOKSI


kuva: Helsingin Kaupunginmuseo
Järjestötoiminta raitiotiekorjaamolla käynnistyi jo vuonna 1917, jolloin osa raitiotiekorjaamon työntekijöistä perusti työhuonekunnan.

Vuonna 1923 korjaamon työntekijät muuttivat työhuonekunnan perusjärjestöksi, jonka toimintaa jatkamaan perustettiin ammattiosasto syyskuussa 1930. Raitiotiekorjaamon ammattiosasto on vuonna 1932 perustetun Kunnantyöntekijäin liiton, nykyisen  Julkisten ja hyvinvointialojen liiton eli JHL:n perustajajäseniä.




  TYÖNKUVA
 


Seiskalla on lähes 500 jäsentä. He ovat muun muassa vaunusiivoojia, huoltomiehiä, ratamiehiä, raitio- ja metrovaunukorjaajia. Työnantaja on Helsingin kaupungin liikennelaitos, HKL. Työtä tehdään neljällä varikolla: Vallilassa on ratikkakorjaamo. Töölöön ja Koskelaan on keskitetty ratikoiden huolto. Metrovaunut huolletaan ja korjataan Myllypurossa. Ratakorjaamot vastaavat kiskohuollosta ja ratatekniikasta. Koskelassa ja Myllypurossa sijaitsevat ratasähkökorjaamot.

Raitiotieliikenne käynnistyi Helsingissä hevosomnibusliikenteenä vuonna 1888. Sähköistettyyn raitiotieliikenteeseen siirryttiin vuonna 1901. Varhaisimmat Helsingin Metron suunnitelmat tehtiin jo 1950-luvulla. Helsingin kaupunginvaltuusto teki 1969 päätöksen metron ensimmäisen vaiheen rakentamisesta. Kaupallinen liikenne alkoi 2. elokuuta 1982.

Korjaamotoiminta on alusta asti ollut tärkeää liikenteen sujumiselle. Työt korjaamolla ovat kuitenkin muuttuneet ajan saatossa melkoisesti. Kun tuolloin tarvittiin seppiä, räätäliä, päällelyöjiä ja timpuria, niin nykyään useimpien varikkolaisten ammattitaitoon kuuluu mm. sähkötekniikan tuntemus.